ROSE-seminaari 2019 / ROSE Seminar 2019
Ville Kyrki (Aalto-yliopisto), Tuuli Turja (Tampereen yliopisto)
ROSE-konsortion tutkimusseminaariin Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus kutsuttiin laajasti hyvinvointialan toimijoita, vaikuttajia ja päättäjiä. Tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon yhdistävä seminaari houkutteli Laurea AMK:uun Espooseen 70 osallistujaa. Seminaarissa kuultiin omia ja vierailevia tutkijoita, ja päivän kruunasi paneelikeskustelu, jossa jokseenkin provokatiivisesta kysymyksenasettelusta huolimatta oli havaittavissa huomattava konsensus eri toimijoiden välillä: Robotteja tarvitaan apuvoimaksi hoivaan, kun väestö ikääntyy ja henkilöresurssien lisääminen ei riitä.
Robotic care in Japan 2018
Notes from a research visit to AIST, Tokyo 11.6. - 6.7.2018
Hoivarobotit ja -teknologia palveluksi? Yritysten näkemyksiä liiketoimintaympäristön kehityksestä ja mahdollisuuksista
Julkaistu: 29.08.2017
Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten hoivapalveluissa on esillä niin päättäjien, tutkijoiden kuin kansalaisten keskusteluissa. Usein puhututtavat teknologialla saavutettavat kustannussäästöt, vaikutukset työpaikkoihin sekä ihmiskontaktin tärkeys. Pohditaan, miten ratkaisut sopivat arvoihin ja kulttuuriin. Tärkeää on myös tarkastella, miten teknologian hyödyntäminen vaikuttaa palvelurakenteisiin ja totuttuihin käytäntöihin. Markkinoiden rakentumiselle keskeistä on poliittisen ja kulttuurillisen tuen ohella myös teknologian kypsyysaste: onko tekniikka kehittynyt soveltamisalueita ajatellen riittävän pitkälle. Teknologiaratkaisujen ja palvelujen kehittämisessä oleellisessa roolissa ovat myös teknologiayritykset. Ymmärtääksemme paremmin yritysten näkemyksiä hoivarobotiikan ja ‑teknologian liiketoimintamahdollisuuksista, haastattelimme hoivatoimijoille ja ikäihmisille palveluita tarjoavien teknologiayritysten johtajia sekä terveysteknologia-alan kasvuyritysten kampuksen vetäjää. VTT toteutti tutkimuksen osana Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa ROSE-hanketta (Robots and the Future of Welfare Services).
VTT ja TTY kokeilivat kuljetusrobottia palvelutalossa
Miten kuljetusrobotti soveltuu osaksi palvelutalon työntekijöiden arkea? Tätä selvitettiin, kun Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) toteuttivat kolmipäiväisen kuljetusrobottikokeilun Keinupuiston palvelutalossa Hervannassa syyskuussa 2018. MiR-robotti oli hoitajien apuna päivittäisissä kuljetustehtävissä ja se kutsuttiin paikalle puhelinsovelluksen painikkeen avulla. Robotti avusti hoitajia mm. aamiaisen, tarvikkeiden ja lääkkeiden kuljettamisessa. Hoitajat käyttivät Mirjaksi kutsumaansa robottia pelottomasti ja luottavaisesti, ja heidän toiveenaan on käyttää vapautunut työaika asukkaiden kohtaamiseen. Kokeilu on osa ROSE-hankkeen tutkimusta, jossa selvitetään kuljetusrobotin käyttöönoton vaikutuksia hoitotyöhön.
Robotit haastavat koko sairaalan työn tekemisen systeemin
Julkaistu: 9.06.2017
Robotit ovat vähitellen tulleet osaksi monen suomalaisenkin sairaalan arkea, vaikka varsinaiseen hoitamiseen osallistuvia ihmishahmoisia koneita saadaankin vielä odottaa. Robotiikka on kirurgeille suureksi avuksi etenkin kaikkein vaativimmissa leikkauksissa. Automatisoimalla koko sairaalan sisäinen lääkejakeluketju apteekkivarastolta osastolle toimitettaviin potilaskohtaisiin päiväpakkauksiin asti voidaan välttää inhimillisiä virheitä ja myös estää suoranaisia väärinkäytöksiä. Logistiset robotiikkajärjestelmät hoitavat sairaaloissa niin lääkkeiden, ruoan, pyykin kuin erilaisten tarvikkeitten kuljetuksia.
Building care robotics business and innovation ecosystems – ERF2018 workshop report
Robotiikka hoivapalveluissa: Tiekartta Suomelle
Julkaistu: 7.6.2017
Julkinen keskustelu robottien käytöstä hoivassa käy vilkkaana. Havaitsimme tarpeen luoda yleiskuva mahdollisuuksista ja haasteista suomalaisessa kontekstissa, minkä vuoksi päädyimme laatimaan tiekartan hoivarobotiikalle Suomessa.
Tiekartta pyrkii sekä informoimaan keskustelua että ottamaan kantaa robottien rooliin hoivapalveluissa tulevaisuuden Suomessa. Tiekartta sisältää myös politiikkasuosituksia ja tunnistaa avoimia tutkimuskysymyksiä. Tämänhetkisessä muodossa tiekartta julkistettiin kesäkuussa 2017. Tiekarttaa tullaan tulevaisuudessa päivittämään säännöllisin väliajoin.
Rakennetaan hoivarobotiikan liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemiä yhdessä
Suomalainen liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemi hoivarobotiikassa on ROSEssa laaditun tiekartan (2017) mukaan vielä varsin kehittymätön. Uskottavaa, ammattitaitoista kansallista operaattoria, joka voisi yhdistää hoitotekniikat, niihin liittyvät palvelut ja palvelun käyttäjät, ei löydy. Liiketoimintaekosysteemi on suurelta osin vasta syntymässä; laajempi innovaatioekosysteemi on alkutekijöissään ja monet olennaiset sidosryhmät puuttuvat siitä. Mahdollisuudet rakentaa toimiva innovaatioekosysteemi hoivarobotiikan ympärille näyttävät kuitenkin hyviltä, sillä vakiintuneet teknologia- ja hyvinvointijärjestelmät muodostavat synergisen alustan yhteistyölle toimijoiden kesken. Tämä mahdollistaa sekä julkisten, yksityisten että kolmannen sektorin toimijoiden sekä kehittäjien ja käyttäjien osallistumisen robotiikkaan liittyvien palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Käyttäjien tarpeilla ja osallistumisella tulisi olla aito vaikutus innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien toimintoihin.
Robotiikasta saaduilla säästöillä pitäisi kehittää kosketusperustaista hoivaa
Julkaistu: 17.05.2017
Hoivatyössä kosketus välittää monimutkaista informaatioita kehon tuntemuksista ja tunteista hoitajan ja hoivattavan välillä. Hoivan kosketusperustaisuus ja ammatillinen kosketus ovat olennainen osa hoivan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Hoivatyön teknologiavälitteisyys kuitenkin muuttaa koskettamistapoja ja työkäytäntöjä sekä sitä, miten kosketusta tulkitaan ja ymmärretään teknologisoiduissa ympäristöissä. Kun teknologiaa sulautetaan (ubiikkisesti) osaksi hoivaympäristöjen infrastruktuuria, hoivakäytännöt saattavat muuttua huomaamatta. Samalla muuttuu myös hoitajan ja hoivattavan kehollinen vuorovaikutus.
Robotit ja älykodit
Julkaistu: 06.10.2017
Jo vuosikymmenien ajan on keskusteluissa liikkunut ajatus digitaalisesti hallitusta asumisympäristöstä, älykodista (smart home). Teknologia on näyttänyt tarjoavan mahdollisuuden ulottaa automaatiota, laitteiden itsetoiminnallisuutta, entistä pidemmälle myös asumisen palveluihin. Yhtenäistä tulkintaa tai käytännön muotoa älykodille ei kuitenkaan ole tahtonut löytyä, useammastakaan syystä.
Digiteknologian järjestelmällinen lisääminen asuntokantaan vaatii valmistelevaa työtä monella tasolla. Se sivuaa talonrakennuksen normeerauksia, asuinalueiden suunnittelua ja kaavoitusta sekä lopulta poliittisia päätösprosessejakin. Teknologian standardointi edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa, lobbausta ja sopimuksia.
Älykästä kotia sellaisenaan on vaikea tuotteistaa. Kyse on viime kädessä myös kuluttajien valmiudesta, asumisen tavoista ja tottumuksista. Alue on intiimi. Kodin perimmäiseen ideaan liittyy sen rauhoittaminen yksityiseksi seisakiksi. Älyteknologia saattaa olla monelle kaikista arkitoimintoja helpottavista ominaisuuksistaan huolimatta jotakin sellaista, jota ei omien seinien sisäpuolelle haluta. Älykkäämpi teknologia tietysti myös maksaa, jolloin monelle vanhassa saattaa olla vara parempi.
Pelko on turhaa: Hoivarobotiikka ei uhkaa hoitajien työpaikkoja vaan tuo lisäkäsiä avuksi
Robotiikan kasvavasta merkityksestä työelämässä puhutaan paljon. Hyvin harva meistä voi sanoa kohdanneensa robotteja; poikkeuksena tästä ovat automaattisesti liikkuvat siivousrobotit ja ruohonleikkurit kodeissamme. Robotteja on hyödynnetty teollisuudessa ja palvelusektoreilla jo pitkään. Vuosikymmenten ajan raskaat ja toistuvat työvaiheet on teollisuudessa korvattu roboteilla mahdollistaen tehokkuuden kasvattamisen ja turvallisuuden lisääntymisen. Kuluttajille puhelinkeskustelu asiakaspalvelurobotin kanssa on jo arkipäivää. Ensimmäinen kohtaaminen fyysisessä tilassa toimivan sosiaalisen- tai palvelurobotin kanssa on monelle yllättävä kokemus.
