Robotiikan kasvavasta merkityksestä työelämässä puhutaan paljon. Hyvin harva meistä voi sanoa kohdanneensa robotteja; poikkeuksena tästä ovat automaattisesti liikkuvat siivousrobotit ja ruohonleikkurit kodeissamme. Robotteja on hyödynnetty teollisuudessa ja palvelusektoreilla jo pitkään. Vuosikymmenten ajan raskaat ja toistuvat työvaiheet on teollisuudessa korvattu roboteilla mahdollistaen tehokkuuden kasvattamisen ja turvallisuuden lisääntymisen. Kuluttajille puhelinkeskustelu asiakaspalvelurobotin kanssa on jo arkipäivää. Ensimmäinen kohtaaminen fyysisessä tilassa toimivan sosiaalisen- tai palvelurobotin kanssa on monelle yllättävä kokemus.
Hoivarobotiikan palveluiden rakentaminen voi lähteä tehokkuuden tai inhimillisimmän ja laadukkaamman palvelun näkökulmista. Tehokkuuden näkökulman keskeisenä ajatuksena on palvelujen tuottaminen tehokkaasti ikääntyneille. Tällöin kuluttajien ja ikääntyvien näkökulmia ei usein huomioida tarpeeksi vaan palveluiden rakentaminen perustuu hoivaorganisaatioiden, tuottajien tunnistamiin ja priorisoimiin palvelutarpeisiin, joihin kansalaisille kerrotaan olevan varaa.
Inhimillisemmän ja laadukkaamman palvelun näkökulma lähtee loppukäyttäjien, ikääntyneiden ja heidän läheistensä tarpeista ja arvostuksista. Kuluttajina olemme tottuneet valitsemaan käyttämämme palvelut ja tuotteet laajasta valikoimasta. Miksi emme toimisi näin myös hyvinvointialueella?
Laadukkaiden ja inhimillisten palveluiden tuottaminen, joita asiakkaat arvostavat ja hyödyntävät tulee myös yhteiskunnalle tehokkaammaksi, koska hoivaorganisaatiot säästyvät kalliimmilta hoidoilta.
Palveluiden rakentamiseen ja kehittämiseen ikääntyneille ei ole oikotietä, vaan se vaatii pitkäjänteistä ja näkemyksellistä ajattelua. Sekä ikääntyneiden että hoivatyöntekijöiden pitäisi tulevaisuudessa hyötyä robotiikasta arjessaan. Tämän takia palveluiden kehittäminen tulee tapahtua oikeissa käyttöympäristöissä yhdessä niitä käyttävien kuluttajien, heidän läheistensä, hoitohenkilökunnan, kuntien ja maksavien organisaatioiden sekä asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa.
Living labit, todelliset ympäristöt antavat tähän suuren mahdollisuuden. Niiden perusajatuksena on törmäyttää kehitettävä tuote ja palvelu sen oikeassa käyttöympäristössä yhdessä käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Törmäyttämisellä voidaan varmistaa tuotteen tai palvelun toimivuus, hakea uusia palveluideoita sekä päästä organisaatioiden ulottamattomissa oleviin osaamis- ja kehitysresursseihin. Kehitystoiminnan toteuttaminen todellisessa ympäristössä on tutkijan näkökulmasta haasteellista, koska tulokset ja havainnot ohjaavat kehitystyötä nopeasti eteenpäin.
Robotit ja Hyvinvointipalvelujen Tulevaisuus (ROSE) -hankkeessa aitona ympäristönä toimii muun muassa Sipoon kunnan kotihoito. Sipoon ikääntyneet ja hoivatyöntekijät ovat tutustuneet kuuteen erilaiseen palvelurobottiin: Paro-hylje, Pepper, Nao, Double-Robotics ja vihivaunu sekä ideoineet uusia palveluideoita työpajoissa.
Kukin työpaja on tuottanut uutta arvokasta ja ajoittain myös yllättävää tietoa siitä, mitkä asiat ovat loppukäyttäjille merkityksellisiä ja huomionarvoisia robotisoituvaa tulevaisuutta rakennettaessa. Viimeisenä Laurea toteutti yhdessä Coder Coded -ohjelmistokehittäjän kanssa Pepper -robotilla pelillisen RoboBingon.
Hoiva-alan ammattilaisten ei tarvitse olla huolissaan, että robotit veisivät heidän työnsä, koska puuttuvat auttavat käsiparit on tulevaisuuden haasteena hoiva-ja hoitotyössä.
Rakennetaan yhdessä tulevaisuus, jossa hoiva-alan robotisaatiolla tarjotaan nykyistä enemmän ja parempaa palvelua ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä avataan uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin teknologiayrityksille kuin palvelutuottajillekin.
Lähteet:
Kyrki, Ville, Melkas, Helinä & Niemelä Marketta (2017) Robotisoiko Suomi hoitoalan ennen Japania?
Leminen, Seppo (2016) Elävät laboratoriot Suomen menetetty mahdollisuus(ko). Fakta. helmikuu, p. 52
Niemelä, Marketta & Laitinen, Arto (2016). Robotiikka tulee hoivapalveluihin – miten käy vanhusten ihmisarvon? Futura 35: 1, s. 47-54
Kirjoittajat ovat mukana Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hankkeessa.
- Tekniikka & Talous
