Robotisoiko Suomi hoitoalan ennen Japania?
Haluaisitko elää arkea Toyotan uuden aluevaltauksen, pikkuruisen Kirobo mini -robotin kanssa, joka lievittää yksinäisyyttäsi ja pitää seuraa jutustelemalla 5-vuotiaan lapsen tavoin?
Huomioita hoivarobotiikasta Japanissa ja Suomessa
Japani ja Suomi ovat molemmat vahvan insinööriosaamisen maita, molemmat kuuluvat nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon, ja molemmissa päättäjät ovat kiinnostuneita käyttämään edistynyttä teknologiaa kuten robotiikkaa osana ikäihmisten palveluita. Japanin perinteikäs suuntautuminen robotiikkaan saa ajattelemaan, että Suomessa voitaisiin ottaa mallia robotiikan käytöstä hoidossa ja hoivassa. Japani ei kuitenkaan ole tässä kovin pitkällä. Teknologiaa kehitetään innokkaasti, mutta sen käyttöönotto ikäihmisten arjessa on alkutekijöissään. Suomi voi ehtiä rakentaa tietotekniikasta ja robotiikasta tukipilarin ikäihmisten hyvään arkeen ja laadukkaisiin hoivapalveluihin nopeammin, kunhan robotiikkateknologiaa ja palveluita kehitetään yhdessä ja monialaisesti, myös ikäihmiset ja heidän läheisensä mukaan ottaen.
Palvelurobotit – ”nykyajan hömpötystäkö”?
Julkaistu: 22.10.2016
ROSE-hankkeessa tutkitaan laajasti ja monitieteisesti palvelurobotiikan hyödyntämistä tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa. Näissä palveluissa käytetään monenlaisia robotteja, joista tässä kirjoituksessa tarkastelussa ovat hoivarobotit, yleisnimityksellä palvelurobotti. Palvelurobotiikkaan liittyy monipuolisten mahdollisuuksien lisäksi luonnollisesti monenlaisia haasteita, jotka koskevat paitsi teknologisten ominaisuuksien kehittämistä, myös vahvasti robotiikan käyttöönottoa ja laajamittaista leviämistä. Robotiikan mahdollisuuksia ja haasteita on tärkeää tarkastella eri tasoilla: mikrotasolla (asiakkaisiin, työntekijöihin ja työkäytäntöihin kohdistuvat haasteet), palvelujärjestelmän tasolla ja yhteiskunnan tasolla.
Hoivarobotti – enemmän kuin esine?
Julkaistu: 20.01.2017
Hoivaamme sitä mikä meille on tärkeää. Ja meille muodostuu tärkeäksi se, mitä hoivaamme. Näin väittää Sherry Turkle, MIT:ssa työskentelevät sosiaalista robotiikkaa tutkiva professori kirjassaan
Alone together: why we expect more from technology and less from each other (2011).
Uusiin sosiaalisiin robotteihin syntyy helposti tunneside, koska niistä on pidettävä huolta. Esimerkiksi ihmislasta muistuttava My Real Baby robotti-taapero jokeltelee, katsoo kohti, sanoo yksinkertaisia lauseita, tarvitsee päiväunet ja vaipanvaihtoa. Kysymys robottien teknologisesta kehityksestä ja robotin ja ihmisen vuorovaikutuksesta sekä robottiin muodostuvista tunnesiteistä on noussut tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi.
Tervetuloa ROSE-hankkeen verkkosivuille!
Toivotan sinut tervetulleeksi tutustumaan Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan ROSE-hankkeeseen, koko nimeltään “Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus”. Näiltä sivuilta löydät tietoa hankkeesta, sen seitsemästä tutkimustahosta sekä jatkossa tietenkin myös hankkeen tuloksista. ROSE-hankkeen tavoitteena on tutkia, millä edellytyksin robotteja voidaan ottaa käyttöön terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Erityisesti keskitymme ikääntyvän väestön hoivaan. ROSEssa etsimme vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Millaisiin tehtäviin robotiikkaa voidaan käyttää hyvinvointipalveluissa? Mikä vaikuttaa robottien hyväksyttävyyteen? Mitä eri sidosryhmät odottavat palvelurobotiikalta? Miten robotit muuttavat hyvinvointipalveluja?
