Julkaistu: 9.06.2017
Robotit ovat vähitellen tulleet osaksi monen suomalaisenkin sairaalan arkea, vaikka varsinaiseen hoitamiseen osallistuvia ihmishahmoisia koneita saadaankin vielä odottaa. Robotiikka on kirurgeille suureksi avuksi etenkin kaikkein vaativimmissa leikkauksissa. Automatisoimalla koko sairaalan sisäinen lääkejakeluketju apteekkivarastolta osastolle toimitettaviin potilaskohtaisiin päiväpakkauksiin asti voidaan välttää inhimillisiä virheitä ja myös estää suoranaisia väärinkäytöksiä. Logistiset robotiikkajärjestelmät hoitavat sairaaloissa niin lääkkeiden, ruoan, pyykin kuin erilaisten tarvikkeitten kuljetuksia.
Logistiikkarobotiikkajärjestelmä on osa koko sairaalan sosioteknistä systeemiä, ja sen käyttöönotolla on moninaiset ja keskenään erilaiset vaikutukset eri yksiköiden ja henkilöstöryhmien toimintaan. Oman lisämausteensa tuo järjestelmän sovittaminen vanhaan sairaalarakennukseen ja sen muihin teknisiin järjestelmiin. Hissien ja automaattiovien ohjausjärjestelmiin tarvitaan muutoksia, eikä esimerkiksi käytävien mitoituksessa ole varauduttu tällaiseen tarpeeseen, kun taas uudisrakennuksissa voidaan suunnitella tilojen käyttö ja materiaalivirrat joustaviksi ja muunneltaviksi robottijärjestelmien potentiaali hyödyntäen.
Osana Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa ROSE-hanketta tutkimme uuden sukupolven logistiikkarobottijärjestelmän käyttöönottoa Seinäjoen keskussairaalassa. Ensimmäisessä vaiheessa otettiin syksyllä 2016 käyttöön kaksi TUG-robottia, jotka kuljettavat saapunutta tavaraa keskusvarastolta osastoille ja hoitavat välinehuollon ja valittujen osastojen väliset kuljetukset. Vuosien 2017-2018 aikana järjestelmää laajennetaan kuudella uudella robotilla ja uusina kuljetuslajeina mukaan tulevat muun muassa ruoka ja lääkkeet. Haastattelimme pienimuotoista case-tutkimustamme varten sekä hankintaprosessiin osallistuneita asiantuntijoita että niiden yksiköiden edustajia, joita tämä pilotointivaihe koski, ja meillä oli myös mahdollisuus havainnoida järjestelmän toimintaa.
Jo puolen vuoden kokemusten perusteella järjestelmä on tuonut hyötyjä. Tarvikkeiden saatavuus on parantunut ja ruuhka käytävillä vähentynyt, kun kuljetukset ovat mahdollistuneet 24/7-periaatteella. Kuljetushenkilöstön kuluissa ja fyysisesti kuormittavassa kuljetustyössä on saatu aikaan vähennyksiä, ja positiivinen suhtautuminen on kasvanut niin sisäisesti kuin ulkopuolelta esimerkiksi muista sairaaloista.
Haastattelujen perusteella toimijat hahmottivat systeemisen muutoksen: hoitotyön edistämisen ja kehittämisen ymmärrettiin olevan sairaalassa keskiössä ja robottijärjestelmän nähtiin edistävän logistisen prosessin kehittämistä palvelemaan entistä paremmin hoitotyötä. Robotin vaikutus työhön koettiin etenkin hallinnan tunteen muutoksena, mikä vaihteli olennaisesti kolmen pilottiyksikön eli keskusvaraston, välinehuollon ja kirurgian poliklinikan kesken. Tähän vaikuttivat työn luonne sinänsä sekä sen yhteydet automatisoituviin prosessivaiheisiin ja työn uudelleen organisointi robotin myötä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu kirjallisuudessa esitetyssä vertailevassa case-tutkimuksessa. Siinä tarkasteltiin TUG:ien käyttöönottoa kahdella hoito-osastolla. Hallinnan tunteen sijaan nousi siinä esiin työn keskeytyminen, muun muassa koska potilasaineksesta riippuen toleranssi keskeytyksille vaihteli osastoittain.
Omissa havainnoissamme huomio kiinnittyy eroavuuksiin toimija- ja yksikkökohtaisissa toimintatavallisissa ratkaisuissa sekä kokemuksissa omista vaikutusmahdollisuuksista käyttöönoton suunnitteluun. Nämä tekijät heijastuvat selkeästi siihen, miten muutokseen asennoidutaan ja sitoudutaan. Erojen taustalla ovat toki myös muutoksen erilaiset vaikuttimet ja kohteet kuten erityisesti keskusvarastoa koskevat tavoitteet säästöistä logistiikkatoiminnassa. Järjestelmän vaikutukset eri ammattiryhmien työn luonteeseen vaihtelivat erityisesti koetun arvostuksen ja osaamisvaatimusten osalta.
Työntutkimuksen lähestymistapoja ja systeeminäkökulmaa korostavassa tarkastelussamme tulivat esille myös toimijoiden keskinäiset yhteydet ja riippuvuudet sekä roolit sairaalan perustehtävässä. On tärkeää huomata muutoksen vaikutusten suunta - esimerkiksi keskusvaraston ja välinehuollon uudistuvat roolit ja toimintamallit. Muutoksen kohteen laajentuessa uusien robottien myötä uusiin kuljetuslajeihin ja uusille osastoille on olennaista kiinnittää huomio siihen, miten työ eri ammattiryhmien näkökulmasta tulee muuttumaan robottijärjestelmän myötä osana sairaalan perustehtävää. Järjestelmän laajentuessa sen vaikutukset paitsi logistisiin prosesseihin myös varsinaiseen hoitotyöhön tulevat olemaan entistä monitahoisempia ja monisyisempiä. Ohjausta ja tiedotusta tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, ja odotettavissa olevien vaikutusten yhteen kietoutuneisuuden vuoksi eri osapuolet samaan pöytään tuova yhteissuunnittelu on erityisen tärkeää järjestelmän mahdollisimman sujuvan käyttöönoton varmistamiseksi ja tavoiteltujen kokonaishyötyjen saavuttamiseksi. Kuvaan 1 olemme tapaustutkimuksemme pohjalta kiteyttäneet viitekehyksen logistisen robottijärjestelmän systeemisten vaikutusten ymmärtämiseen eri ammattiryhmien näkökulmasta.
Kuva 1. Viitekehys logistisen robottijärjestelmän systeemisten vaikutusten ymmärtämiseen eri ammattiryhmien näkökulmasta.
Kaiken kaikkiaan robotiikkajärjestelmien tulo osaksi sairaaloiden arkea on Suomessa vasta aluillaan ja logistiikan osalta Seinäjoen keskussairaala on yksi pioneereista. Robotiikan saumaton nivoutuminen sairaalan työntekemisen systeemiin merkitsee laajamittaista muutosprosessia, jonka toteuttaminen keskellä sote-myllerrystä tulee olemaan sairaalaorganisaatioille suuri haaste. Suurten tietojärjestelmien käyttöönotosta saadut kokemukset ovat osoittaneet, miten tärkeää eri sidosryhmien ottaminen mukaan sekä suunnitteluun että toteutukseen on. Muutoshaasteisiin vastaamisessa kannattaakin hyödyntää täysimääräisesti sekä niistä että Seinäjoen kaltaisista edelläkävijäkokemuksista saatu oppi.
Kirjoittajat: Inka Lappalainen, Heli Talja & Marketta Niemelä/ VTT
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Hakala, J. Kahdeksan uutta apulaista logistiikkaan. Terveys ja Talous, 4/2016. http://mediasepat.fi/Tt042016/print.html
Barrett, M., Oborn, E., Orlikowski W. J, & Yates J. (2012) Reconfiguring Boundary Relations: Robotic Innovations in Pharmacy Work. Organization Science 23(5), pp. 1448-1466.
Bloss, R. (2011) Mobile hospital robots cure numerous logistic needs, Industrial Robot: An International Journal, Vol. 38 Iss 6 pp. 567 – 571. http://dx.doi.org/10.1108/01439911111179075
Mutlu, B. & Forlizzi, J. (2008) Robots in Organizations: The Role of Workflow, Social, and Environmental Factors in Human-Robot Interaction. HRI’08, March 12–15, 2008, Amsterdam, The Netherlands. http://repository.cmu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1036&context=hcii Referred 1/2017.
