Julkaistu: 29.08.2017
Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten hoivapalveluissa on esillä niin päättäjien, tutkijoiden kuin kansalaisten keskusteluissa. Usein puhututtavat teknologialla saavutettavat kustannussäästöt, vaikutukset työpaikkoihin sekä ihmiskontaktin tärkeys. Pohditaan, miten ratkaisut sopivat arvoihin ja kulttuuriin. Tärkeää on myös tarkastella, miten teknologian hyödyntäminen vaikuttaa palvelurakenteisiin ja totuttuihin käytäntöihin. Markkinoiden rakentumiselle keskeistä on poliittisen ja kulttuurillisen tuen ohella myös teknologian kypsyysaste: onko tekniikka kehittynyt soveltamisalueita ajatellen riittävän pitkälle. Teknologiaratkaisujen ja palvelujen kehittämisessä oleellisessa roolissa ovat myös teknologiayritykset. Ymmärtääksemme paremmin yritysten näkemyksiä hoivarobotiikan ja ‑teknologian liiketoimintamahdollisuuksista, haastattelimme hoivatoimijoille ja ikäihmisille palveluita tarjoavien teknologiayritysten johtajia sekä terveysteknologia-alan kasvuyritysten kampuksen vetäjää. VTT toteutti tutkimuksen osana Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa ROSE-hanketta (Robots and the Future of Welfare Services).
Ikäihmisten tueksi suunnattu hoivarobotiikka ja -teknologia nähtiin yrityksissä pääsääntöisesti potentiaalisena, joskin alan liiketoiminnallisista haasteista keskusteltiin paljon. Hoivateknologialla ja ‑robotiikalla nähtiin mahdollisuuksia etenkin palveluliiketoimintana. Vientiä sekä vientipotentiaalia yrityksistä löytyi, vaikka kansainvälisessä mittakaavassa yritykset olivat melko pieniä. Yhteistyön syventäminen rinnakkaisia teknologioita tarjoavien yritysten välillä sekä lisäarvopolkujen ja kumppanuuksien kehittäminen nähtiin yrityksissä tärkeinä. Vielä yrityskenttä on sirpaleinen eivätkä teknologia ja toimintaprosessit yhdisty parhaiten toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi - palveluekosysteemiin on siis edelleen matkaa. Startup-yritysten näkökulmasta myös pääomatuen puute liiketoiminnan kehittämisessä ja yrityskoon kasvattamisessa toi haasteita teknologian kehittämisvaiheen jälkeen.
Yrityksissä painotettiin, että yhteiskunnassa juuri ikäihmisten kotona-asumista helpottaviin teknologisiin ratkaisuihin kannattaa satsata, koska ryhmä on hoidoltaan kallein ja selviä kustannussäästöjä on saavutettavissa. Kohderyhmänä ikäihmiset nähtiin kasvavana, teknologian käytettävyyden kannalta vaativana ryhmänä, joka asennoituu ja mukautuu teknologiaan yhä myönteisemmin. Suomalaisen Työn Liiton (2017) teettämän kyselyn tulokset toteavat joka neljännen suomalaisen suhtautuvan robotiikan hyödyntämiseen kotihoidossa myönteisesti. Teknologian tuomisessa hoivaan on kuitenkin omat haasteensa ja keskusteluja tyypillisesti leimaa teknologian ja hoivan laadun vastakkainasettelu, jolloin eri osapuolia (ikäihminen, lähipiiri, hoivatyöntekijät, yritykset, yhteiskunta) hyödyttävien ratkaisujen kehittäminen on vaativaa. Etenkin terveysteknologian yritysten kannalta ikäihmisten ryhmä myös usein sulautuu osaksi laajempaa loppukäyttäjäryhmää, jolloin ratkaisuja harvemmin kehitetään yksin ikäihmisten tarpeista lähtien.
Yrityksissä hoivarobotiikalla ja -teknologialla nähtiin mahdollisuuksia useilla soveltamisalueilla (Kuva 1): turvallisuusratkaisuissa, etähoidossa- ja hoivassa, kodin askareissa ja liikkumisessa, mutta myös kuntoutuksessa, kommunikoinnissa ja viihdekäytössä. Eräs haastateltava summasi, että tärkeintä on ensin tunnistaa, minkä ongelman robotiikka hoivasektorilla parhaiten ratkaisee. Teknologian mahdollisuuksiin vaikuttaa oleellisesti ratkaisun kypsyystaso eli se, kuinka pitkälle tekniikka on kehittynyt ja kuinka valmiita ratkaisut ovat markkinoille. Oleellisena yrityksissä nähtiin myös se, kuinka keskeinen ihmiskontakti on kyseisessä toiminnossa tai mahdollistaako teknologiaratkaisu itsenäisemmän toiminnan ikäihmiselle vähentäen riippuvuuden tunnetta. Mikäli ihmisen läsnäolo koetaan toiminnossa oleelliseksi, teknologian tulee olla vain avustavassa, ei ihmiskontaktia korvaavassa roolissa. Joissain tilanteissa, esimerkiksi lääkeannostelussa, robottiratkaisulla voidaan myös välttää juuri ihmisen toiminnalle ominaisia virheitä, joista koituu terveyden vaarantumista ja mm. sairaalakuluja. Teknologia- ja robottiratkaisujen edullisuus, helppous ja yhteiskunnallinen säästöpotentiaali vaikuttavat lopulta niiden houkuttelevuuteen ja kysyntään. Myös yrityksissä korostetaan, että hoivarobotiikkaa on tärkeää hyödyntää juuri niissä toiminnoissa, joihin se oikeasti parhaiten soveltuu. Teknologian ja robotiikan hyödyntämistä voi lähestyä myös palvelujen kehittämisen suunnasta. Millaisia uusia palveluja tarvitaan ja miten nykyisiä palveluja tai toimintaprosesseja voidaan kehittää teknologiaa entistä paremmin hyödyntämällä? Myös teknologiaratkaisujen ympärille kehittyvän palveluekosysteemin visiointi sekä erilaisten yritysten välisen yhteistyön tarkastelu luovat laajemman kuvan mahdollisista kehityssuunnista. Keskeistä on, että toiminnalliset prosessit, palvelut ja teknologia eivät jää irrallisiksi.
Vaikka robotiikalla ja teknologialla saavutettavat kustannus- ja terveyshyödyt nähtiin teknologiayrityksissä keskeisenä hankintoja ohjaavana tekijänä, kokivat yritykset hyötyjen osoittamisen vaikeaksi. Lisätarvetta nähtiin pitkäaikaiselle, kattavalle, luotettavalle, puolueettomalle ja eri vaihtoehtoja tarkastelevalle tutkimustiedolle. Luotettavaa tietoa kaivattiin ostajien vakuuttamiseen niin kansainvälisillä kuin kotimaisilla markkinoilla. Ilmaiseksi toteutettavien pilottien kierteeseen joutumista yritykset sen sijaan pitivät ongelmallisena. Hyötyjen osoittamisen jälkeen haasteena nähtiin hyötyjen merkityksen ymmärtäminen ja huomioiminen varsinkin julkisia hankintoja tekevissä organisaatioissa. Ostajat nähtiin usein varovaisina ja kyvyttöminä huomioimaan teknologiaratkaisujen elinkaarikustannuksia sekä pitkäaikaisia hyötyjä. Mittavienkin yhteiskunnallisten hyötyjen (terveys ja kustannussäästö) kohdentuminen maksajaorganisaation vastuualueen ulkopuolelle nähtiin hankintaintoa ja maksuhalukkuutta vähentävänä tekijänä. Yritysten toiveet ja odotukset liittyvät etenkin SOTE-hallintomallin selkeytymiseen, jolloin kokonaisratkaisujen hankintavastuiden odotettiin yksinkertaistuvan sekä hankintoja tekevien teknologiaosaamisen vahvistuvan. Yritykset kuvasivat, että nykyisellään julkisen ostajatahon löytäminen esimerkiksi kotona asumista tukeville teknologisille ratkaisuille on vaikeaa. Tämän nähtiin vaikuttavan osaltaan myös kuluttajamarkkinoiden kehittymiseen. Vaikka regulaatiota ei sinällään toivottu lisättävän, osa yrityksistä kaipasi yhteiskunnalta vaatimuksia kuntien tarjouskilpailutuksen kriteereiksi: painotusta pitäisi viedä yhteiskunnallisiin terveys- ja kustannussäästöihin sekä tutkimusnäyttöön. Toisaalta pohdittiin tukisiko tällainen vaade liiaksi juuri vanhemman, kauemmin käytössä olleen ja näin ollen todennäköisesti myös enemmän tutkitun teknologian käyttöä hidastaen lopulta teknologiaratkaisujen uudistumisvauhtia. Tulevat hallintouudistukset herättivät myös huolta siitä, siirrytäänkö lopulta isoissa erissä tapahtuviin valtakunnallisiin kilpailutuksiin, jotka voivat suosia konsolidoitumista ja ylläpitää yrityksen monopoliasemaa pitkillä palveluajoilla. Tällöin pienempien ratkaisujentarjoajien markkinoille pääsy estyy ja liiketoiminta vaarantuu.
Yritysten mukaan avaintekijöitä terveys- ja hoivateknologian menestykseen ovat hyvien yritystoimintapuitteiden luominen ja ylläpitäminen Suomessa (mm. koulutustaso, houkuttelevuus kansainvälisesti, terveysteknologian brändi) sekä pitkäaikainen, tieteellisesti korkeatasoinen ja luotettava sekä kustannustehokkaasti ja pätevästi toteutettu tutkimus terveys- ja kustannusvaikutuksista. Lisäksi korostettiin julkisia hankintoja toteuttavien tahojen teknologiaosaamisen ja kustannuslaskennan merkitystä sekä kuntien välistä tiedon vaihtoa onnistuneista teknologiahankinnoista ja niiden vaikuttavuudesta. Tärkeinä asioina esiin nousivat myös teknologian luotettavuuden osoittaminen, tietoturva-asioiden varmistaminen sekä standardoinnin tarpeet. Robotiikan osalta soveltamisalueiden uskotaan laajenevan teknologisten ratkaisujen kehittyessä pidemmälle ja muodostaessa palvelukonsepteja.
Marinka Lanne, VTT
Haastatteluun osallistuneet yritykset aakkosjärjestyksessä: Elisa Appelsiini Oy, Emtele Oy, Evondos Oy, Everon Oy, General Electric (GE): Health Innovation Village, Insta Care Oy, Robokeskus Oy, Seniortek Oy, Viria Securi Oy, Vivago Oy.
Aiheeseen liittyvää lukemistoa
Ciupe, V. & Maniu, I. (2014). New Trends in Service Robotics. In: New trends in medical and service robots. Springer International Publishing. 57-74.
Dolata, U. (2009). Technological innovations and sectoral change: transformative capacity, adaptability, patterns of change: an analytical framework. Research policy, 38(6), 1066-1076.
Doelling, K., Shin, J., & Popa, D. O. (2014, May). Service robotics for the home: a state of the art review. In Proceedings of the 7th International Conference on Pervasive Technologies Related to Assistive Environments (p. 35). ACM.
Jaakkola, E., & Hakanen, T. (2013). Value co-creation in solution networks. Industrial Marketing Management, 42(1), 47-58.
Lechevalier, S., Nishimura, J., & Storz, C. (2014). Diversity in patterns of industry evolution: how an intrapreneurial regime contributed to the emergence of the service robot industry. Research Policy, 43(10), 1716-1729.
Suomalaisen Työn Liitto. (2017). http://suomalainentyo.fi/2017/07/06/tutkimus-suomalaisten-mielesta-robotiikalla-selva-rooli-kotihoidossa/
Valkokari, K. 2015. Business, innovation, and knowledge ecosystems: how they differ and how to survive and thrive within them. Technology Innovation Management Review 5(8), 17–24.
